Pitkäaikainen työ migreenipotilaiden parissa on paljastanut yllättävän paljon epäkohtia migreeniin liittyen. Ongelmia on itse sairauden tunnistamisessa, hoitolinjauksissa ja jopa sairauteen suhtautumisessa.
Olen itse saanut varsin perinteisen suomalaisen lääkärikoulutuksen ja työskennellyt ensin terveyskeskuslääkärinä, sitten sairaalalääkärinä ja myös vuosikymmenet yksityislääkärinä.
Omakohtainen kokemukseni on, että peruskoulutus, työskentely yleislääkärinä tai edes neurologian erikoislääkärinä ei avannut migreenistä sitä todellista ”syvintä olemusta”. Vasta tavattuani useita satoja migreenipotilaita ja seurattuani heidän taudin kulkuaan useita vuosia , osallistuttuani lukuisiin kansainvälisiin migreenikongresseihin ja migreenilääketutkimuksiin, alkoi hahmottua hyvin toisenlainen kokonaiskuva migreenistä. Tämä prosessi ei ole ollut nopea eikä helppokaan, koska se on vaatinut aikaisempien perusoppien ja käytäntöjen uudelleenarviointia. Tämä uudelleenarviointi ei ole rajoittunut pelkästään migreenin taustamekanismeihin tai migreenin hoitoihin.
Olen joutunut pohtimaan:
- mitä migreeni oikeastaan on
- mitä aivoissa ja muualla hermostossa tapahtuu kun migreenikohtaus iskee
- entä muissa elimissä tämän seurauksena
- miksi migreeni joskus jää päälle eli kroonistuu
- mitä kaikkia oireita ja toiminnanhäiriöitä migreeni voi aiheuttaa
- millä eri nimillä ja diagnooseilla ne kulkevat jne
Opinnot
- Lääketieteen lisensiaatti 1979
- Neurologian erikoislääkäri 1990
- Lääketieteen tohtori 1995
Toiminta lääkärinä:
- Yleislääkärinä terveyskeskuksissa (Jyväskylä, Olofström, Ruotsi)
- Sairaalalääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa sekä Tampereen Yliopistosairaalassa
- Yksityislääkärinä Suomen Terveystalossa
