Pistoskohta ja paikallinen hermopääte
Ensimmäinen vaihe on hermon sähköisen ja kemiallisen tilan vakauttaminen. Kun lääkeaine (kuten puudute, steroidi tai botuliini) annetaan hermon ympäristöön, se laskee hermon ärtyvyyttä.
Hermoston "vahvistimen" säätö
Pitkittynyt kipu aiheuttaa muutoksia selkäytimen takasarvessa. Tätä kutsutaan sentraaliseksi sensitisaatioksi. Se on tila, jossa hermoston "vahvistin" on jäänyt liian suurelle. Kun äärihermon lähettämä jatkuva signaalipommitus katkeaa, selkäytimen hermosolut saavat tilaisuuden palautua lepotilaan.
Aivorungon konvergenssialueet
Kehon eri osien hermot kohtaavat aivorungon yhteisissä säätelyalueissa. Esimerkiksi pään, kasvojen ja yläniskan signaalit käsitellään samassa "keskusyksikössä" (esim. trigeminokervikaalinen kompleksi).
Talamus ja autonominen hermosto
Kun hälytyssignaalien tulva vaimenee, vaikutus ulottuu aivojen syviin osiin, jotka säätelevät elintoimintoja ja tunnetiloja.
Kokonaisjärjestelmän uusi tasapaino
Lopulta vaikutus nousee aivokuorelle asti. Kun hermoston peruskuormitus laskee, aivot eivät enää reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin (kuten valoihin tai stressiin) yhtä räjähdysmäisesti.
| Tasomekanismi | Mitä tapahtuu? | Kliininen hyöty |
| 1. Periferia | Hermon ärsytys loppuu | Paikallinen kipu rauhoittuu |
| 2. Selkäydin | Vahvistin säätyy pienemmälle | Herkkyys ja kivun säteily vähenee |
| 3. Risteyskohdat | Yhteiset keskukset rauhoittuvat | Moninaiset oireet (esim. pahoinvointi) helpottavat |
| 4. Säätelykeskukset | Autonominen tasapaino palautuu | Yleinen stressitila ja jännitys laskee |
| 5. Aivokuori | Ylivireys vähenee | Oirekierre katkeaa |
